Pääsiäisvaellus Pöyrisjärvi 9-13.4.09

Etukäteisajatuksia

Pääsiäinen, neljä päivää vapaata, ruuhkaa joka paikassa.. Minne mennä, siinäpä dilemma. Kovin kauas ei viitsi lähteä neljän päivän takia, mutta toisaalta pitäisi olla sen verran syrjässä ettei tarvitsisi jonossa hiihdella tunturin kylkiä. Tiukan mietinnän päätteeksi päädyin Pöyrisjärven itäpuolisiin maastoihin.

Reitin suunnittelu oli helppo, tuvat ovat puolikaaren muotoisessa ympyrässä. Lisäksi Norjan rajan tuntumassa on Tsuukisautsin epävirallinen autiotupa. Reittisuunnitelmaksi muodostui Kalmankaltio – Staalojärvi – Tsuukisautsi – Lenkihaka – Naltijärvi – Kalmankaltio.


Matkan saldo: 92km, nousua 480m. Umpista n. 65km, latua loput.


To 9.4.09 - Siirtymispäivä
Roi -> Taaperpalo, hiihtoa 600m

Iltapäivästä liikenteeseen ja tarkoitus oli yöpyä Taaperpalossa, mikä sijaitsee aivan tien vieressä. Matkalla ei sattunut mitään ihmeempiä. Tie Kittilästä Nunnaseen oli aika kapea ja mutkikas, mutta se säästää sen verran kilometrejä että ainakin talviaikaan sitä kannattaa käyttää. Itse kämpällä oli puita jonkin verran, ei mitenkään hirveästi. Kämpässä on takka, joten se ei talvella lämpeä juuri lainkaan. Onneksi lämpötila oli nollan tuntumissa, joten kämpässä tarkeni hyvin.


Pe 10.4. - Upottaa – ei upota?
Kalmankaltio – Aiteenjoen kammi - Stallojärvi
28km, nousua 140m

Aamulla heräilin Taaperpalosta ja ajelin Nunnasen kautta Kalmankaltioon. Siellä oli parkkipaikka puolillaan porukkaa, pääsiäisenä kun ei tarvitse yksin olla. Minulla oli mukana kahdet sukset; tunturihiihtosukset ja 220cm pituiset metsäsukset. Pikaisen lumianalyysin jälkeen päädyin metsäsuksiin.

Hankikantoa ei ollut metsässä yhtään, lyhyet metsäsukset upottivat aika miehekkäästi. Lähdin siis kelkanjälkiä ja jänkäreittejä seuraillen kohti Staalojärviä. Mitään jälkeä ei mennyt suoraan sinne, joten mutkittelin helpointa reittiä hakien.

Keli oli nollassa, hivenen lämpiman puolella. Sukseen oli todella vaikea saada pitoa ja niinpä matkanteko olikin melkoista lipsuttelua. Suukisjoella ylityspaikkaa piti etsiä reilu puoli kilometriä. Tässä tuhrautui aikaa koska maasto on melkoista nyppylää ja suksi upposi paljon. Laitoin nousukarvat jalkaan, jotta olisi ollut helpompi kiipeillä ylös jokilaaksosta. Meno muuttui mukavammaksi, vaikka hitaanpuoleiseksi, joten jätin nousukarvat jalkaan loppumatkan ajaksi.

Staalojärvellä oli pari pitkänmatkan kulkiaa, olivat startanneet itärajan pinnasta ja matkalla Haltille. Lisäksi tuli toinen porukka, josta sattumalta löytyi pari vanhaa koulututtua. Onpa se kaira pieni!


La 11.4. - Pilvessä
Stallojärvi – Tsuukisautsi. 21 km. Nousua 140m.

Yön aikana oli ilmaantunut pilviä ja sumua, joten maisemat olivat todella valkoisia tänään, lunta ja pilveä. Lähdin hiihtämään tuvalta ylöspäin tunturia. Tuvan vieressä on nätti Stallokuru, jonka reunalla kävin kurkkaamassa. Siitä eteenpäin olikin sitten tylsää hiihtämistä, kun ei nähnyt mitään.

Hiihdin Valkamapäätä kohti tunturien kupeessa. Puolivälissä matkaa tuli vastaan muutama pilkkijä moottorikelkoilla. Olivat vähän hukassa, joten jouduin heitä opastamaan oikeaan suuntaan. Koko päivän oli pilvistä, joten Valkamapään huiputus jäi tällä kertaa tekemättä. Laskettelin Tsuukisautsin tuvalle rajan pintaan hyvissä ajoin päivällä. Iltaa kohden ilma alkoi selkenemään, tietysti kun päivän matka oli jo takana :(


Su 12.4. - Pilvessä vieläkin
Tsuukisautsi – Lenkihaka – Naltijärvi 27 km. Nousua 120m.

Aamusta taas liikkeelle, tällä kertaa tuuleskeli jonkun verran ja edelleenkin pilvistä. Valmis kelkkareitti vei tuvalta ensin jokivartta seuraillen Retkamaraston päälle, josta josta se jatkoi Kortevuomaa pitkin etelään päin. Itse käännyin sieltä itään Lenkihaan autiotuvalle. Vähän meinasi tunturin kyljessä hakea suuntaa, kun piti kompassisuunalla mennä. Päivä lämpeni pikkuhiljaa ja ennen kämppää alkoi jo tosi pahasti tarttumaan lumi suksenpohjiin.

Lenkihaan kämpällä oli joku toinen hiihtelijä. Hän oli tehnyt ladun Naltijärvelle, joten lähdin jatkamaan maktaa. Ladulla oli ihan hyvä hiihtää, ei tarttunut. Naltijärven kämpällä oli pari muuta vaeltajaa ja neljä koiraa. Ilta meni mukavasti vetokoirista jutellessa ja turreja rapsutellessa.



Ma 13.4. - Paluupäivä
Naltijärvi – Kalmankaltio autiotupa – Kalmankaltio 16km. Nousua 80m
Paluupäivä tielle.Ei erikoisempaa raportoitavaa. Reissun aikana oli kevät tullut ainakin teiden osalta. Kelirikko oli aika paha Nunnaseen asti, joten auto sai mukavan lokakuorrutuksen.


Jälkikäteisajatuksia

Yllättävän paljon piti hiihdellä omia latuja, vaikka olikin pääsiäinen. Pöyrisjärvi oli siitä hyvä veto, ettei siellä ole älytöntä tunkua koskaan. Monissa autiotuvissa on tosi vähän kävijöitä muutamia huippuaikoja lukuunottamatta